ROVANIEMEN SEUDUN                                       LIITE 2               RIISTANHOITOYHDISTYKSEN               

TOIMINTAKERTOMUS  1)

                                   

                                    Toimintavuodelta 2000

 

            Riistanhoitoyhdistyksen alue käsittää Rovaniemen kaupungin ja maalaiskunnan.

 

            1.HALLINTO

 

            Johtokunta
            Puheenjohtaja                         Lukkarila Hannu

            Varapuheenjohtaja                 Seurujärvi Juha

            Jäsenet                                   Hyvärinen Pentti

                                                            Lohiniva Ari

                                                            Mäkinen Martti

                                                            Ollila Tapani

                                                            Ruokanen Erkki                       

 

            Metsähallituksen määräämänä (ML 8 § alueella)

                                                            Tolonen Jyrki

 

            Toiminnanohjaaja                   Ylijääskö Matti

            Rahastonhoitaja                     Tiermas Kari

 

            Tilintarkastajat                      Mäenpää Mikko           ja         Oikarainen Taito

            varalla                                      Autti Oskari                 ja         Sarajärvi Eero


            Johtokunnalla oli           8          kokousta, riistanhoitoyhdistyksellä         1          kokous

 

            Edustajana riistanhoitopiirin kokouksissa oli varapuheenjohtaja Juha Seurujärvi.



            2.METSÄSTÄJÄTUTKINTO

 

Tutkintoja järjestettiin keväällä Rovalan kansalaisopistossa 4 kertaa ja syksyllä Rovaniemen maalaiskunnan kansalaisopistossa 8 kertaa.
Metsästäjätutkintoon valmentava koulutus pidettiin ennen tutkintoja.

            Kouluttajana toimivat Urpo Kainulainen , Olli Toivonen ja Marjut Seurujärvi.
           

3.AMPUMAKOE

 

Ampumakokeita järjestettiin kymmenellä eri puolilla yhdistystä sijaitsevilla ampumaradoilla.

 

            1) Tilastotiedot erillisessä tilastoliitteessä

 

 

            4.KOULUTUS, NEUVONTA (koulutustilaisuudet, kurssit jne.)

 

Jäsenille, yhteishakujen vetäjille, ammunnanvalvojille, metsästyksenvartijoille, hirvenmetsästykseen osallistuville, ampumakokeita järjestäville metsästysseuroille ja kolarihirvien pyyntiin osallistuville metsästysseuroille järjestettiin ohjattua koulutusta.

            Karhunpyyntiin liittyvä Herman Sotkajärven luento.

 

            Nuorisotyö

 

            Yhteistyötä jatkettiin alueen eri yläasteitten ja metsästysseurojen kanssa.

 

5.RIISTANHOIDON EDISTÄMINEN (elinympäristön hoito, vahinkojen estotoimenpiteet, pyyntikurssit jne.)

 

Pajukoitten raivaus, nuolukivet ja riistapellot. Pienpyyntikouluttajat pitivät kursseja alueillaan.


            6.RIISTAKANTOJEN HOITO

 

Hirvieläinkantojen seuranta, hirvien lentolaskenta helmikuussa, hirvihavaintokortit pyynnin

            yhteydessä ja riistakolmiolaskentojen jälkihavainnot.

 

            Pienriistalaskennat (riistakolmiot, vesilintujen pistelaskenta jne.)

            Riistakolmioitten jälkihavainnot helmi-maaliskuussa ja poikuelaskennat elokuussa.

 

            Suurpetokantojen seuranta: (petoyhdysmiehinä toimivat)

Sulo Onnela, Niilo Noro, Timo Kovala, Jarmo Huovinen, Veijo Kämä

ja Toivo Ollila.

            Karhukannan suuruudesta ei ollut tarkkoja havaintoja.

           

 

            Muuta riistakantojen seurannasta

            Metsäjäniskanta on laskenut. Metsäkanalintukannat ovat lievässä  noususuunnassa.

Hirvikannan kasvu on taittunut  ja se lähtee laskemaan verotussuunnitelman mukaisesti.

 

Hoito- ja metsästyssuunnitelmat (mm. riistanhoitoyhdistyksen lausunnot riistanhoitopiirille  riistaeläinlajin rauhoittamiseksi ML 38 §).

            Lausunto Lapin riistanhoitopiirille metsäkanalintujen metsästysajasta.

 

Hirvenmetsästyksessä noudatettiin verotussuunnitelman ja puoltoperusteen mukaista metsästystä. Metsäkanalinnut olivat rahoitettuja.

 

            7.METSÄSTYS (annetut suositukset, rajoitukset jne.)

 

            Hirvenmetsästyksessä:

            1. Aikuisten uros/naarassuhde saaliissa 60/40 %

            2. Aikuisten luvilla vähintään 30 % ns. ylivuotisia.

            3. Vasaosuus 50 %.

 

8.METSÄSTYKSEN VALVONTA

Yhdistyksen omat valvojat suorittivat metsästyksen valvontaa heti loppukesästä alkaen.

Valvontaa suoritettiin myös yhteistyössä poliisin ja metsähallituksen kanssa järjestämällä  mm. yhteisvartiotapahtuma.

 

9.TIEDOTUS- JA SUHDETOIMINTA (tiedotteet, haastattelut, osallistuminen toimikuntiin jne.)

 

            Tiedotteita ja haastatteluja paikallislehtiin ja -radioihin.

Puheenjohtaja, toiminnanohjaaja sekä johtokunnan jäsenet osallistuivat riista-asioita käsittelevien toimikuntien työskentelyyn.

            Yhdistys avasi omat Internet sivut, jotka olivat erittäin suositut.

 

            Metsästäjäorganisaation ansiomerkit

           

            Hopeiset:

Pronssiset: Korhonen Ahti Einari, Matinmikko Matti, Vanhatapio Reijo, Aatsinki Jorma, Erälä Lasse, Kallunki Tapio, Koponen Kaarlo, Lehtiharju Matti,

Numminen Martti, Palomäki Kauno,Risto Kuoksa, Tapani Kuoksa.

 

 

            Muita huomionosoituksia

 

            Yhdistyksen standardi:  Sulo Onnelalle ja Olli Toivoselle.

 

            10.AMPUMARATA

 

            Yhdistyksellä ei ole omaa ampumarataa.


            11.MUU TOIMINTA (lausunnot, esitykset, aloitteet jne.)
                                                                                                                                                     

            Järjestettiin katselmus ja koulutus hirvien aiheuttamien metsätuhojen arvioinnin osalta.

Hirvivahinkoja ilmoitettiin lapin metsälautakunnalle n.1150 hehtaaria ja vahingot olivat n.2,8 milj.mk. Lukuihin sisältyi  vuodelta 1999 arvioimatta jäänyt  n. 450 ha:n osuus.
Vastaavasti luvut v.1999 olivat 1000 hehtaaria ja vahingot n. 2,6 milj.mk.