ROVANIEMEN SEUDUN
Kokouspäivämäärä 19.12.2000
RIISTANHOITOYHDISTYS
JOHTOKUNTA
PÖYTÄKIRJA
AIKA
Kello 17.00
PAIKKA
Oikaraisen Erä- ja Kalan toimitalo
SAAPUVILLA
Hannu Lukkarila
Juha Seurujärvi
Pentti Hyvärinen
Ari Lohiniva
Martti Mäkinen
Tapani Ollila
Erkki Ruokanen
PUHEENJOHTAJA
Hannu Lukkarila
ESITTELIJÄ
Matti Ylijääskö
PÖYTÄKIRJANPITÄJÄ
Matti
Ylijääskö
59§
Kokouksen
avaaminen
Ehdotus:
Puheenjohtaja avaa kokouksen ja toivottaa osallistujat tervetulleiksi.
Päätös:
Puheenjohtaja Hannu Lukkarila avasi kokouksen ja toivotti osallistujat
tervetulleiksi.
60§
Kokouksen
laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen, esityslistan hyväksyminen
ja kahden pöytäkirjantarkastajan / ääntenlaskijan vaalin toimittaminen
Ehdotus:
Johtokunta
toteaa kokouksen lailliseksi ja päätösvaltaiseksi, hyväksyy esityslistan
sekä valitsee pöytäkirjantarkastajaksi ja ääntenlaskijoiksi mahdollisia
äänestyksiä varten Juha Seurujärvi ja Martti Mäkinen.
Päätös:
Johtokunta päätti ehdotuksen mukaisesti.
61§
Metsäkanalintutyöryhmän toimenpide-ehdotukset lintukantojen elvyttämiseksi ja miten niitä voidaan soveltaa meidän yhdistyksessä
Vuoden 1999 maaliskuussa Maa- ja metsätalousministeriö asetti
työryhmän pohtimaan maamme metsäkanalintujen tilaa. Sen tuli tarkastella
kysymystä, voidaanko lintujen väheneminen pysäyttää tai voitaisiinko
kannat peräti elvyttää nousuun. Lintumäärän vähenevä suuntaus ei ole
varmaan yksin ministeriön ongelma vaan myös metsästäjäkunnan ja koko
yhteiskunnan yhteinen huoli.
Asioita alkoi pohtimaan kymmenhenkinen työryhmä, jonka raportista
muodostui paksu asiakirja, sillä siihen on kirjattu asioiden taustat todella
yksityiskohtaisesti.
Työryhmän raportissa on monia mielenkiintoisia asiakokonaisuuksia.
Ryhmän raportissa annetaan ohjeita ja suosituksia metsätalouden osalta
mitä moninaisiin toimenpiteisiin. Metsästäjän näkökulmasta toimenpiteet
painottuvat metsästyksen ja riistanhoidon järjestämiseen.
Raportissa kuitenkin yllättävää on se, että kanalintukantojen
kuolleisuustekijöitä ei tunneta kovinkaan hyvin. Kuolleisuustekijöiden
summaa raportissa arvioitiin metsästyksen, petojen, liikenteen ja muiden
syiden perusteella. Tilastointi ei kuitenkaan ole pelkkää matematiikkaa vaan
eri kuolinsyyt ovat todennäköisesti monimutkaisin suhtein toisiinsa
kytkeytyneitä.
Olennainen kysymys on kuitenkin se, että vain kahteen
kuolleisuustekijään ihminen voi realistisesti vaikuttaa eli
metsästyskuolleisuuteen ja petojen aiheuttamaan kuolleisuuteen.
Metsästyksen osalta ratkaisut on yhdistyksen osalta tehty, joten on
syytä pureutua toiseen tekijöistä eli riistanhoitoon.
Työryhmän mielestä pienpetojen pyynnistä saadaan todellista hyötyä,
sillä tutkimukset osittavat, että tehokkaalla pienpetopyynnillä voidaan
vaikuttaa positiivisesti metsäkanalintujen pesimismenestykseen.
Työryhmän mukaan pienpetojen pyyntiä tulisi tehostaa voimakkaasti
metsäkanalintujen ja metsäluonnon hoitamiseksi ja metsästäjäorganisaation
tulisi huolehtia pienpetopyynnin tehostamiseen liittyvistä järjestelyistä
jatkuvan vaikutuksen aikaansaamiseksi.
Pienpetopyynnin jatkuva huolehtiminen edellyttää yhdistyksen
näkökulmasta erillisen kanalintukantojen hoito-ohjelman laatimista.
Ohjelmaan sisällytettäisiin pienpetoyynnin lisäksi myös muut toimenpiteet,
joihin metsästäjät voisivat vaikuttaa.
Erityisesti yhtenä oleellisena asiana olisi asennoituminen eri
metsästysmuotoihin. Pienpetopyynti tulisi saattaa yhdeksi kiinnostavaksi
metsästysmuodoksi muiden metsästystapojen rinnalle. Miten pienpetojen pyynti
saadaan kiinnostavaksi sillä eihän siitä saa edes reppuun syötävää ?
Kuitenkin pienpetojen pyynnillä on repun painossa pitkällä aikavälillä
tuntuva vaikutus. Pienpetopyynnin arvostaminen ja asennoituminen pyyntiin
onkin yksi tärkeimmistä hoito-ohjelman tavoitteista.
Ohjelman läpivieminen on kaikkien metsästäjien yhteinen asia. Se
edellyttää metsästäjien lisäksi myös muiden yhteistyötahojen osalta
kitkatonta toimivuutta.
Metsästysoikeuden haltijoiden tulisi helpottaa pienpetopyynnin
käytännön järjestelyjä siten, että pienpetopyyntiin myönnettävät
metsästysluvat olisivat mahdollisimman pitkäaikaisia ja halpoja. Tämä
kohdistuu erityisesti alueellamme suurimman metsästysoikeuden haltijan eli
metsähallinnon osalta joustavuutta pienpetojen pyyntilupien
järjestämiselle.
Myös metsästysseurojen yhteistoimintaa tulee lisätä ja kehittää
pienpetopyynnissä. Seurojen toiminta-alueiden rajat tulee sovitella siten,
että tehokkuus pienpetopyynnin onnistumisessa eri pyyntimuodoissa saadaan
täysmääräisesti käyttöön.
Johtokunta
hyväksyi seuraavan kanalintukantojen hoito-ohjelman:
1.
Pienpedot
1.1. Pienpetokilpailu
Kilpailuaika on 01.01.2001- 31.12.2001.
Kilpailueläiminä ovat kettu, villiminkki, kärppä ja vahinkolinnut.
Kilpailussa
mukana olevat pienpedot: Kettu, villiminkki, kärppä ja vahinkolinnut
Kilpailueläimet
tulee metsästää yhdistyksen toimialueelta.
Kilpailuaika
on 1.1.2001 – 31.12.2001, ottaen kuitenkin huomioon metsästyslain ja -
asetuksen pienpetojen pyynnille asettamat rajoitukset
Kilpailija
täyttää asianmukaisesti kilpailulipukkeen ja kahden saalismäärän
varmistajan allekirjoituksella varustettuna toimittaa sen toiminnanohjaajalle
15.1.2002 mennessä.
Saalismäärän
pisteytys on seuraava:
Kettu
15 pistettä
villiminkki 5 pistettä
kärppä
3 pistettä
vahinkolinnut
1 piste
Yhdistys
palkitsee viisi suurimman saalismäärän saanutta pyytäjää yleisessä ja
nuorten sarjassa. Nuorten sarjassa ikäraja on 20 vuotta.
Yhdistyksen
vuosittainen palkintojen arvo olisi enintään 5000 mk
Johtokunta
suosittelee yhteishakuja, metsästysseuroja / -seurueita palkitsemaan
pienpetojenpyytäjiä vuosittain parhaaksi katsomallaan tavalla.
Kaikki
määräaikaan mennessä yhdistykselle tulleet vähintään 10 pistettä
sisältävät kilpailulipukkeet osallistuvat lisäksi palkintojen arvontaan,
joka suoritetaan yhdistyksen vuosikokouksessa.
Kilpailijalla on oikeus osallistua vain yhdellä lipukkeella kilpailuun.
1.2. Pienpetopyyntikoulutus
Yhdistys järjestää vuosittain yhdessä riistanhoitopiirin kanssa pienpetopyyntiin liittyvän koulutusosion.
Koulutus
käsittää meillä perinteiset menetelmät ja sen lisäksi pyyntimuodoissa
paneudutaan myös vaihtoehtoisiin toimintatapoihin kuten ketun pyyntiin
ajavalla koiralla, ketun loukkupyyntiin jne.
Ensimmäinen
koulutusosio alkaisi tammikuussa 2001.
2. Metsästyksen
asennekasvatus
62§
Tiedotusasiat
Syksyn hirvenmetsästys.
63§
Karhukivalon Erä ry:n johtokunta on esittänyt seuraavia
kunniamerkkejä
Hopeinen ansiomerkki:
Haavikko Unto Ilmari
Haavikko Aarne Albert
Johtokunta päätti esittää Lapin riistanhoitopiirin hallitukselle
hopeisten
ansiomerkkien myöntämistä edellä mainituille.
Pronssinen ansiomerkki:
Korhonen Ahti Einari
Matinmikko Matti
Vanhatapio Reijo
Johtokunta päätti myöntää pronssiset ansiomerkit edellä
mainituille.
64§
Toiminnanohjaajan lisäpalkka
Johtokunta päätti maksaa toiminnanohjaajalle lisäpalkkana vuodelle
2000 yhden kuukauden palkan.
Asian esittelijänä toimi puheenjohtaja.
Toiminnanohjaaja ei osallistunut asian käsittelyyn.
65§
Muut asiat
Päätettiin hankkia joululahjaksi yhdistyksessä aktiivisesti toimiville
jäsenille
ja toimihenkilöille metsästäjän kalenterit ( 40 kpl. ) ja
Eränkävijä-
kirja ( 10 kpl. )
Puheenjohtaja päätti kokouksen kello 18.00.
Puheenjohtaja Hannu Lukkarila
Pöytäkirjanpitäjä Matti Ylijääskö
Pöytäkirjantarkastajat:
Martti Mäkinen
Juha Seurujärvi